Välj ditt språk

Artiklar och nyhetsbrev

Olemme rajanneet Suomen Huiluseuran sisältöä vain jäseniemme käyttöön. Mikäli olet jo seuramme jäsen ja sinulta puuttuu vielä tunnukset sivuille, olethan yhteydessä jäsensihteeriimme. Jos et ole vielä jäsen, käy täyttämässä jäsenhakemuslomake 

To 13.11.2014, Sharon Bezaly, huilu, Dimitri Slobodeniuk, joht ja Sinfonia Lahti,
Sibelius-talo, Lahti

Sharon Bezaly tarjosi kuulijoille sitä mitä saattoi odottaakin: maailmanluokan huilismia sulavine legatoineen, äärinopeine sormineen ja kirkkaine artikulaatioineen. Bezalyn ja lahtelaisten tulkitsemana Rautavaaran huilukonsertto soi kuulaasti ja vakuutti erityisesti sointiväreillään.

Teoksen monimuotoisuudesta huolimatta Bezaly musisoi melko eleettömästi eikä huilistitähden soittoasento muuttunut hänen vaihtaessaan lennossa työvälinettä. Bezaly operoi konserton kolmella instrumentilla yhdistäen matalimpien huilujen osuudet.

Konserton sävymaailma on upea ja tämän parissa Bezaly olikin omimmillaan. Hänen saundinsa on samanaikaisesti äärimmäisen kirkas ja ilmava mutta runsas ja runollinen. Sointi kantaa helposti vaikka kokonaisen sinfoniaorkesterin yli ja konserton ensiaskeleista lähtien Bezaly osoitti, että tarpeen vaatiessa tätä korttia on helppo vilauttaa.

Kaikesta osaamisesta huolimatta kuultu kokonaisuus tuntui enemmän valppaalta harjoitukselta kuin latautuneelta keikalta. Bezalyn taitavuus on hengästyttävää, mutta jäin kaipaamaan intensiteettiä, joka nivoo teoksen melodiset linjat yhteen.  Jokin mystinen magiikka Rautavaaran taiteessa jäi saavuttamatta. Parhaat hetket koettiin koskettavassa hitaassa osassa sekä uudelleen ylimääräisenä kuullussa toisessa osassa, jossa solisti iski piccolo-iloittelun rytmiset näppäryydet nasevasti paikalleen.